Digitaalinen jäämistö
Digitaalinen jäämistö tarkoittaa vainajan tietokoneille, puhelimille, pilvipalveluihin ja muihin sähköisiin ympäristöihin tallentunutta aineistoa. Se voi olla esimerkiksi sähköposteja, valokuvia, videoita, äänitteitä, teoksia, asiakirjoja, kryptovaluuttoja, ohjelmistoja, sosiaalisen median tilejä tai palveluiden oikeuksia. Digitaalisessa jäämistössä voi olla myös perinteisissä muodoissa oleviin omaisuuseriin, oikeuksiin ja velvoitteisiin liittyviä sähköisiä sopimuksia ja tietoja.
Sopimussidonnaisuudet
Lähtökohta on, että kaikki vainajalle kuuluneet oikeudet ja velvoitteet siirtyvät ensin kuolinpesälle ja sitten pesänjaossa perillisille. Suomalaisessa jäämistöoikeudessa tätä kutsutaan yleisseuraannoksi. Kuolema ei katkaise sopimussuhteita. Tämä koskee myös sähköisessä muodossa olevia sopimuksia ja sähköisten palveluiden tilauksia.
Oikeus vainajan tiedostoihin ja viesteihin
Vallitsevan oikeusnäkemyksen mukaan perusoikeudet päättyvät ihmisen kuolemaan, eikä esimerkiksi luottamuksellisen viestin suoja (PL 2:10) muodosta estettä sille, että pesänhoitaja, pesänselvittäjä ja perilliset voivat tutustua vainajan tiedostoihin ja sähköiseen kirjeenvaihtoon.
Salassapitovelvollisuus ei periydy. Tällä tarkoitetaan sitä, että vainajan henkilökohtaiset salassapito- ja vaitiolovelvoitteet eivät siirry perillisille. Sopimukseen perustuva salassapito kuitenkin sitoo myös perillisiä.
Tekijänoikeudet saattavat suojata tiedoston tekijää tai viestin lähettäjää (TekL 1:1). Perilliset saavat vapaasti lukea vainajan hallussa olevat muiden tekemät tiedostot ja vainajan vastaanottamat viestit, mutta he eivät välttämättä saa julkaista, levittää tai ilmaista niiden tietoja.
Vain yrityssalaisuuden väärinkäytön (RL 30:6) tilanteessa tietojen ilmaiseminen voisi olla rangaistavaa.
Perilliset eivät digitaalisen jäämistön osalta ole velvollisia noudattamaan vainajan kirjattuakaan tahtoa, vaan he voivat toimia halutessaan tilanteen mukaan.
Viranomaiset ja asianosaisuus
Asianosaisasema ei periydy. Jos vainaja oli ollut osallisena viranomaisasioissa, hänen perillisensä eivät saa viranomaisilta näihin asioihin liittyviä salassa pidettäviä tietoja pelkän perillisaseman perusteella (JulkL 3:11–12).
Jos vainajan asianosaisjulkisina saamat asiakirjat eivät löydy tämän omista arkistoista, ne jäävät perillisten näkökulmasta salaisiksi.
Palveluntarjoajat
Suuret kansainväliset palvelut (esimerkiksi Google, Apple ja Meta) ovat sopimusoikeudellisia vastapuolia. Koska vainajan sopimukset siirtyvät kuolinpesälle, pesällä on oikeus vedota sopimuksiin, mutta palveluntarjoajien kotipaikan lainsäädäntö ja palveluiden käyttöehdot vaikuttavat siihen, miten ne kuolinpesien kanssa toimivat.
Digitaalisen jäämistön selvittäminen on osa pesänselvitystä
Kuolinpesän on ryhdyttävä kaikkiin pesän selvittämiseksi tarvittaviin toimiin. Tätä ei voida tehdä huolellisesti ilman pääsyä vainajan sähköisiin tiedostoihin ja tietoihin, jos niitä tiedetään olevan.
Emeritusprofessori Urpo Kangas korostaa asiaa seuraavasti:
”Kuolinpesän selvitys ei voi olla täydellinen, jos perittävän sähköiset viestit ja tallenteet jäävät sen ulkopuolelle.” (Kangas 2012, sivu 66).
Sähköisessä muodossa olevien oikeuksien ja velvoitteiden selvittäminen voi aiheuttaa kuolinpesälle kustannuksia. Pesänselvityksen välttämättömät ja kohtuulliset kulut maksetaan pesän varoista (PK 18:5 ja PK 21:1).
Perukirja
Perukirjaan tulee sisällyttää myös merkittävä digitaalinen omaisuus sekä sellaiset varat ja velat, joista on vain sähköinen tieto. Perunkirjoittajalla, uskotuilla miehillä ja pesänselvittäjällä on oikeus – ja monissa tilanteissa myös velvollisuus – hankkia käyttöönsä vainajan digitaalisten laitteiden ja sähköisten palveluiden sisältämiä tietoja tämän jäämistön asianmukaiseksi selvittämiseksi.