Perunkirjoitus
Tarvitsetko apua?
Tarvitsetko apua?
Tarvitsetko apua?
Perunkirjoitus on jokaisen kuolemantapauksen jälkeen tehtävä lakisääteinen toimitus, jossa selvitetään vainajan varat, velat ja perilliset. Se toimii perustana perinnönjaolle ja perintöverotukselle. Perunkirjoituksesta säädetään erityisesti Perintökaaren (PK) 20 luvussa sekä Perintö- ja lahjaverolain (PLV) 4 luvussa.
Perunkirjoituksen tarkoitus
Perunkirjoituksen tavoitteena on:
Selvittää kuolinpesän osakkaat (PK 1–3 luvut).
Kartoittaa varat ja velat (PK 20:4).
Laatia perukirja, joka toimii myös perintöveroilmoituksena (PK 20 luku ja PLV 4:25–26).
Aikataulu ja järjestäminen
Perunkirjoitus on toimitettava kolmen (3) kuukauden kuluessa kuolemasta. Verohallinto voi hakemuksesta myöntää lisäaikaa (PK 20:1).
Kuka järjestää perunkirjoituksen?
Se kenen hoidettavana pesän omaisuus on, lähin omainen, leski tai perillinen (PK 20:2).
Testamentin toimeenpanija, jos sellainen on määrätty (PK 20:2).
Pesänselvittäjä, jos tuomioistuin on määrännyt sellaisen (PK 20:2).
Ketkä ovat kuolinpesän osakkaita?
Kuolinpesän osakkaita ovat:
Lakimääräiset perilliset (PK 2–3 luvut ja PK 18:1).
Leski, jos hänellä on avio-oikeus vainajan omaisuuteen (PK 18:1).
Entiset puolisot, jos osituksia ei ole tehty.
Toissijaiset perilliset (PK 18:1).
Yleistestamentinsaajat (PK 18:1).
Osakkaiden tulee olla kutsuttuina perunkirjoitustilaisuuteen. Myös leski on kutsuttava perunkirjoitukseen, vaikka hän ei olisi kuolinpesän osakas (PK 20:2).
Tarvittavat asiakirjat
Perunkirjoitusta varten tarvitaan tyypillisesti:
Virkatodistukset ja sukuselvitykset vainajasta ja perillisistä (PK 20:5).
Ulkomailla asuneesta vainajasta vastaavat ulkomaiset asiakirjat.
Testamentit.
Avioehtosopimukset (PK 20:5).
Osituskirjat.
Tiedot ennakkoperinnöistä (PK 20:4).
Tiedot pankkitileistä, arvo-osuuksista ja vakuutuksista.
Tiedot listaamattomista ja ulkomaisista arvopapereista.
Lainhuutotodistukset kiinteistöistä ja isännöitsijäntodistukset asunto-osakkeista.
Tiedot ajoneuvoista, veneistä, aseista ja muusta omaisuudesta.
Velkatiedot, kuolinpäivän jälkeen maksettavat laskut sekä kuolinpesän menot.
Arviot omaisuuden arvosta kuolinhetken käypään arvoon (PLV 2:9).
Mikäli tietoja tai asiakirjoja on vainajan laitteilla tai palveluissa, voidaan käyttää digiselvitystä.
Perunkirjoitustilaisuus
Perunkirjoitustilaisuudessa:
Todetaan kutsut ja osallistujat (PK 20:3).
Käydään läpi vainajan ja lesken varat ja velat.
Hyväksytään arvonmääritykset.
Pesän ilmoittaja antaa vakuutuksen tietojen oikeellisuudesta (PK 20:6).
Merkitään lakiosavaatimukset (PK 7:1).
Merkitään perinnöstä luopumiset (PK 17:2a).
Merkitään lesken ilmoitukset.
Kaksi uskottua miestä allekirjoittavat perukirjan (PK 20:6).
Perukirjan sisältö
Perukirjaan merkitään muun muassa (PK 20:3–4):
Perunkirjoituksen aika ja paikka.
Tiedot kutsumisista, osallistujista ja asiamiehistä.
Vainajan nimi, ammatti, kotipaikka sekä syntymä- ja kuolinpäivä.
Osakkaat, heidän kotipaikkansa ja sukulaisuussuhde perittävään.
Alaikäisten syntymäpäivät.
Vainajan varat ja velat sekä avio-oikeudet (PK 20:4).
Perunkirjoituskustannukset ja muut pesänselvitysvelat (PK 21:1).
Lesken varat ja velat sekä avio-oikeudet (PK 20:4).
Yhteiset varat ja velat (PK 20:4).
Avopuolison oikeudet (Avoliittolaki).
Lahjat, ennakkoperinnöt ja muut etuudet.
Omaisuuden arvostusperusteet.
Perukirja on toimitettava Verohallinnolle yhden (1) kuukauden kuluessa sen valmistumisesta (PLV 4:29).
Perunkirjoituksen jälkeen
Perunkirjoitus luo pohjan kuolinpesän jatkokäsittelylle.
Jatkokäsittely:
Pesänselvitys (PK 18 luku).
Velkojen maksaminen tai vakuuksien asettaminen (PK 19 luku).
Perinnönjako (PK 23 luku).
Mikäli tietoja tai asiakirjoja on vainajan laitteilla tai palveluissa, voidaan käyttää digiselvitystä.
Kohtuulliset perunkirjoituskustannukset ja digiselvityskustannukset ovat kuolinpesän menoja, ja ne merkitään perukirjaan. Ne ovat pesänselvitysvelkaa (PK 21:1) ja ne suoritetaan ennen muita velkoja.
Perinnönjako voidaan tehdä vasta, kun varat ja velat on selvitetty ja pesä on jakokunnossa (PK 23:1).
Lähteet
Perunkirjoitus on jokaisen kuolemantapauksen jälkeen tehtävä lakisääteinen toimitus, jossa selvitetään vainajan varat, velat ja perilliset. Se toimii perustana perinnönjaolle ja perintöverotukselle. Perunkirjoituksesta säädetään erityisesti Perintökaaren (PK) 20 luvussa sekä Perintö- ja lahjaverolain (PLV) 4 luvussa.
Perunkirjoituksen tarkoitus
Perunkirjoituksen tavoitteena on:
Selvittää kuolinpesän osakkaat (PK 1–3 luvut).
Kartoittaa varat ja velat (PK 20:4).
Laatia perukirja, joka toimii myös perintöveroilmoituksena (PK 20 luku ja PLV 4:25–26).
Aikataulu ja järjestäminen
Perunkirjoitus on toimitettava kolmen (3) kuukauden kuluessa kuolemasta. Verohallinto voi hakemuksesta myöntää lisäaikaa (PK 20:1).
Kuka järjestää perunkirjoituksen?
Se kenen hoidettavana pesän omaisuus on, lähin omainen, leski tai perillinen (PK 20:2).
Testamentin toimeenpanija, jos sellainen on määrätty (PK 20:2).
Pesänselvittäjä, jos tuomioistuin on määrännyt sellaisen (PK 20:2).
Ketkä ovat kuolinpesän osakkaita?
Kuolinpesän osakkaita ovat:
Lakimääräiset perilliset (PK 2–3 luvut ja PK 18:1).
Leski, jos hänellä on avio-oikeus vainajan omaisuuteen (PK 18:1).
Entiset puolisot, jos osituksia ei ole tehty.
Toissijaiset perilliset (PK 18:1).
Yleistestamentinsaajat (PK 18:1).
Osakkaiden tulee olla kutsuttuina perunkirjoitustilaisuuteen. Myös leski on kutsuttava perunkirjoitukseen, vaikka hän ei olisi kuolinpesän osakas (PK 20:2).
Tarvittavat asiakirjat
Perunkirjoitusta varten tarvitaan tyypillisesti:
Virkatodistukset ja sukuselvitykset vainajasta ja perillisistä (PK 20:5).
Ulkomailla asuneesta vainajasta vastaavat ulkomaiset asiakirjat.
Testamentit.
Avioehtosopimukset (PK 20:5).
Osituskirjat.
Tiedot ennakkoperinnöistä (PK 20:4).
Tiedot pankkitileistä, arvo-osuuksista ja vakuutuksista.
Tiedot listaamattomista ja ulkomaisista arvopapereista.
Lainhuutotodistukset kiinteistöistä ja isännöitsijäntodistukset asunto-osakkeista.
Tiedot ajoneuvoista, veneistä, aseista ja muusta omaisuudesta.
Velkatiedot, kuolinpäivän jälkeen maksettavat laskut sekä kuolinpesän menot.
Arviot omaisuuden arvosta kuolinhetken käypään arvoon (PLV 2:9).
Mikäli tietoja tai asiakirjoja on vainajan laitteilla tai palveluissa, voidaan käyttää digiselvitystä.
Perunkirjoitustilaisuus
Perunkirjoitustilaisuudessa:
Todetaan kutsut ja osallistujat (PK 20:3).
Käydään läpi vainajan ja lesken varat ja velat.
Hyväksytään arvonmääritykset.
Pesän ilmoittaja antaa vakuutuksen tietojen oikeellisuudesta (PK 20:6).
Merkitään lakiosavaatimukset (PK 7:1).
Merkitään perinnöstä luopumiset (PK 17:2a).
Merkitään lesken ilmoitukset.
Kaksi uskottua miestä allekirjoittavat perukirjan (PK 20:6).
Perukirjan sisältö
Perukirjaan merkitään muun muassa (PK 20:3–4):
Perunkirjoituksen aika ja paikka.
Tiedot kutsumisista, osallistujista ja asiamiehistä.
Vainajan nimi, ammatti, kotipaikka sekä syntymä- ja kuolinpäivä.
Osakkaat, heidän kotipaikkansa ja sukulaisuussuhde perittävään.
Alaikäisten syntymäpäivät.
Vainajan varat ja velat sekä avio-oikeudet (PK 20:4).
Perunkirjoituskustannukset ja muut pesänselvitysvelat (PK 21:1).
Lesken varat ja velat sekä avio-oikeudet (PK 20:4).
Yhteiset varat ja velat (PK 20:4).
Avopuolison oikeudet (Avoliittolaki).
Lahjat, ennakkoperinnöt ja muut etuudet.
Omaisuuden arvostusperusteet.
Perukirja on toimitettava Verohallinnolle yhden (1) kuukauden kuluessa sen valmistumisesta (PLV 4:29).
Perunkirjoituksen jälkeen
Perunkirjoitus luo pohjan kuolinpesän jatkokäsittelylle.
Jatkokäsittely:
Pesänselvitys (PK 18 luku).
Velkojen maksaminen tai vakuuksien asettaminen (PK 19 luku).
Perinnönjako (PK 23 luku).
Mikäli tietoja tai asiakirjoja on vainajan laitteilla tai palveluissa, voidaan käyttää digiselvitystä.
Kohtuulliset perunkirjoituskustannukset ja digiselvityskustannukset ovat kuolinpesän menoja, ja ne merkitään perukirjaan. Ne ovat pesänselvitysvelkaa (PK 21:1) ja ne suoritetaan ennen muita velkoja.
Perinnönjako voidaan tehdä vasta, kun varat ja velat on selvitetty ja pesä on jakokunnossa (PK 23:1).
Lähteet
Perunkirjoitus on jokaisen kuolemantapauksen jälkeen tehtävä lakisääteinen toimitus, jossa selvitetään vainajan varat, velat ja perilliset. Se toimii perustana perinnönjaolle ja perintöverotukselle. Perunkirjoituksesta säädetään erityisesti Perintökaaren (PK) 20 luvussa sekä Perintö- ja lahjaverolain (PLV) 4 luvussa.
Perunkirjoituksen tarkoitus
Perunkirjoituksen tavoitteena on:
Selvittää kuolinpesän osakkaat (PK 1–3 luvut).
Kartoittaa varat ja velat (PK 20:4).
Laatia perukirja, joka toimii myös perintöveroilmoituksena (PK 20 luku ja PLV 4:25–26).
Aikataulu ja järjestäminen
Perunkirjoitus on toimitettava kolmen (3) kuukauden kuluessa kuolemasta. Verohallinto voi hakemuksesta myöntää lisäaikaa (PK 20:1).
Kuka järjestää perunkirjoituksen?
Se kenen hoidettavana pesän omaisuus on, lähin omainen, leski tai perillinen (PK 20:2).
Testamentin toimeenpanija, jos sellainen on määrätty (PK 20:2).
Pesänselvittäjä, jos tuomioistuin on määrännyt sellaisen (PK 20:2).
Ketkä ovat kuolinpesän osakkaita?
Kuolinpesän osakkaita ovat:
Lakimääräiset perilliset (PK 2–3 luvut ja PK 18:1).
Leski, jos hänellä on avio-oikeus vainajan omaisuuteen (PK 18:1).
Entiset puolisot, jos osituksia ei ole tehty.
Toissijaiset perilliset (PK 18:1).
Yleistestamentinsaajat (PK 18:1).
Osakkaiden tulee olla kutsuttuina perunkirjoitustilaisuuteen. Myös leski on kutsuttava perunkirjoitukseen, vaikka hän ei olisi kuolinpesän osakas (PK 20:2).
Tarvittavat asiakirjat
Perunkirjoitusta varten tarvitaan tyypillisesti:
Virkatodistukset ja sukuselvitykset vainajasta ja perillisistä (PK 20:5).
Ulkomailla asuneesta vainajasta vastaavat ulkomaiset asiakirjat.
Testamentit.
Avioehtosopimukset (PK 20:5).
Osituskirjat.
Tiedot ennakkoperinnöistä (PK 20:4).
Tiedot pankkitileistä, arvo-osuuksista ja vakuutuksista.
Tiedot listaamattomista ja ulkomaisista arvopapereista.
Lainhuutotodistukset kiinteistöistä ja isännöitsijäntodistukset asunto-osakkeista.
Tiedot ajoneuvoista, veneistä, aseista ja muusta omaisuudesta.
Velkatiedot, kuolinpäivän jälkeen maksettavat laskut sekä kuolinpesän menot.
Arviot omaisuuden arvosta kuolinhetken käypään arvoon (PLV 2:9).
Mikäli tietoja tai asiakirjoja on vainajan laitteilla tai palveluissa, voidaan käyttää digiselvitystä.
Perunkirjoitustilaisuus
Perunkirjoitustilaisuudessa:
Todetaan kutsut ja osallistujat (PK 20:3).
Käydään läpi vainajan ja lesken varat ja velat.
Hyväksytään arvonmääritykset.
Pesän ilmoittaja antaa vakuutuksen tietojen oikeellisuudesta (PK 20:6).
Merkitään lakiosavaatimukset (PK 7:1).
Merkitään perinnöstä luopumiset (PK 17:2a).
Merkitään lesken ilmoitukset.
Kaksi uskottua miestä allekirjoittavat perukirjan (PK 20:6).
Perukirjan sisältö
Perukirjaan merkitään muun muassa (PK 20:3–4):
Perunkirjoituksen aika ja paikka.
Tiedot kutsumisista, osallistujista ja asiamiehistä.
Vainajan nimi, ammatti, kotipaikka sekä syntymä- ja kuolinpäivä.
Osakkaat, heidän kotipaikkansa ja sukulaisuussuhde perittävään.
Alaikäisten syntymäpäivät.
Vainajan varat ja velat sekä avio-oikeudet (PK 20:4).
Perunkirjoituskustannukset ja muut pesänselvitysvelat (PK 21:1).
Lesken varat ja velat sekä avio-oikeudet (PK 20:4).
Yhteiset varat ja velat (PK 20:4).
Avopuolison oikeudet (Avoliittolaki).
Lahjat, ennakkoperinnöt ja muut etuudet.
Omaisuuden arvostusperusteet.
Perukirja on toimitettava Verohallinnolle yhden (1) kuukauden kuluessa sen valmistumisesta (PLV 4:29).
Perunkirjoituksen jälkeen
Perunkirjoitus luo pohjan kuolinpesän jatkokäsittelylle.
Jatkokäsittely:
Pesänselvitys (PK 18 luku).
Velkojen maksaminen tai vakuuksien asettaminen (PK 19 luku).
Perinnönjako (PK 23 luku).
Mikäli tietoja tai asiakirjoja on vainajan laitteilla tai palveluissa, voidaan käyttää digiselvitystä.
Kohtuulliset perunkirjoituskustannukset ja digiselvityskustannukset ovat kuolinpesän menoja, ja ne merkitään perukirjaan. Ne ovat pesänselvitysvelkaa (PK 21:1) ja ne suoritetaan ennen muita velkoja.
Perinnönjako voidaan tehdä vasta, kun varat ja velat on selvitetty ja pesä on jakokunnossa (PK 23:1).